Muutoksia haitallisten vieraslajien pyyntisäädöksiin – lisää mahdollisuuksia alkuperäisluonnon monimuotoisuuden suojeluun

Piirros: Juha Hellström

Luotu 24.05.2019 16:52

Haitallisten vieraslajien pyyntimuodot monipuolistuvat kesäkuun alussa. Metsästäjäliiton mukaan muutokset parantavat mahdollisuuksia suojella alkuperäisluonnon monimuotoisuutta.  Järjestö kuitenkin korostaa vastuullisuutta myös vieraslajien pyynnissä, niin eläinten hyvinvoinnin kuin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.

Kesäkuun alusta supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyyntiajat ja sallitut pyyntimenetelmät muuttuvat ja jatkossa pyynti on sallittua ympäri vuoden eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia.
- Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Vastuullisuuden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa vieraslajien pyynnissä. 
- Pyynnissä on huomioitava turvallisuus, eläinsuojelulliset näkökulmat ja yleinen hyväksyttävyys. Vastuullisesti harjoitetulla vieraslajien pyynnillä on merkittävät luonnonhoidolliset vaikutukset ja hyvin hoidettuna sillä on mahdollisuus parantaa myös mielikuvaa metsästyksestä ja metsästäjistä, Siitari pohtii.

Lisää pyyntimenetelmiä vieraslajien poistoon

Supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan pääasiassa samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. 
- Esimerkiksi vaatimukset luotiaseen luodin painosta ja osumaenergiasta säilyivät entisellään, kertoo Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen.

Sallittujen pyyntimenetelmiin ja -välineisiin on tullut muutoksia, sillä jatkossa supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyynnissä ovat sallittuja muun muassa yöammuntaan tarkoitetut tähtäyslaitteet sekä keinotekoiset valonlähteet ja ääntä synnyttävät laitteet. 
- Uusien säädöksien myötä päästään poistamaan vieraslajeja entistä tehokkaammin, toteaa Mutanen.

Myrkyn tai sähkön käyttö on edelleen kielletty.

Pyyntiin ja lopettamiseen vaaditaan osaamista

Haitallisten vieraseläinten lajien pyyntiin ei vaadita jatkossa metsästyskorttia. 
- Pitää muistaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset ja hallitsee pyyntimenetelmä ja lopettamisen. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa, sillä metsästäjät pystyvät opastamaan pyyntilaitteiden käytössä ja tarvittaessa lopettamaan eläimen nopeasti ja kivuttomasti. Käytännössä ampuminen on ainoa mahdollinen tapa lopettaa eläin eettisesti, toteaa Mutanen.

Uusien säädöksien mukaan loukussa olevan supikoiran tai muun vieraslajin saa nyt lopettaa myös ampumalla alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta ilman omistajan tai haltijan lupaa. 
- Pitää muistaa, että säädös koskee ainoastaan loukkuun lopettamista. Muun pyynnin osalta lupa täytyy edelleen olla. Asutulla alueella ammuttaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus ja ampumisesta on hyvä ilmoittaa myös poliisille. Toki myös lähinaapurit on hyvä pitää tietoisina pyynnistä, jolloin vältytään tarpeettomilta väärinkäsityksiltä, Mutanen pohtii.

Lisääntymisaikaan tapahtuvan koirametsästyksen osalta Metsästäjäliitto neuvoo käyttämään tarkkaa harkintaa. Eläinsuojelullisista syistä poikueellisen naaraan tappamista tulee välttää. 
- Luolapyynnissä tulisi pitää varmistaa, että pyyntikohteessa on ainoastaan supikoiria. Kohteessa voi olla myös kettuja tai mäyriä, ja niiden osalta tulee huomioida rauhoitusajat, Mutanen muistuttaa.

Koiraa käytettäessä tulee huolehtia koirien irtipitoa koskevien säädösten noudattamisesta sekä siitä, etteivät koirat häiritse muuta lajistoa.

Metsästysoikeudet säilyvät ennallaan

Vaikka supikoira ja muut edellä mainitut lajit eivät kuulu enää riistalajeihin, pätevät voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset edelleen, mikäli ne ovat aikaisemmin pitäneet sisällään pyydettävät eläimet. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken lainsäädäntö.
- Jos maaomistaja katsoo, ettei sopimus pidä sisällään vieraslajeja, hän voi olla yhteydessä metsästysseuraan. Maaomistajalla on nyt myös oikeus pyytää näitä haitallisia vieraslajeja, vaikka metsästysoikeus olisi metsästysvuokrasopimuksella luovutettu seuralle, Heli Siitari kertoo.

Jatkossa metsästysseurojen kannattaa sopimuksia tehdessä huomioida rauhoittamattomat- ja vieraslajit. 
- Erillinen sopiminen poistaa lopunkin tulkinnanvaraisuuden vieraslajien pyynnistä alueella. Kaikkien osapuolten on myös hyvä tietää, ketkä alueella liikkuu ja harjoittaa pyyntiä. Tärkeintä on, että vieraslajien pyynti toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti vastuullisuus huomioon ottaen, Siitari kiteyttää.

Lähde: Metsässtäjäliitto